Mä mietin mietin mietin sua
Mietin mietin mietin sua
Kai pitäis uskoo omii sanoja
Kun sanoin et tää tuntuu vähän vaikeelta
Oisinpa tiennyt ettei se ainakaan helpota
Vaik kuinka elämää yrittäis hallita
Ja pitäis uskoo omii päätöksii
Kun sanoin et täst ei jää jälkiä kirjotuksiin
Oisnpa tiennyt ettei mun satukuvii
Voi linnoihin kahlita
Ja taas mietin sua
Vaikka tiedän ettet mieti mua
Silti annan sen tapahtua
Et vähän ikävöin ja haahuilen mun haaveissa
Ja mä mietin sitäkin
Et jos oisin sanonut kaiken toisin
Olisitko sä siinä vieläkin
Vai rakennanko mun satuja
Vielä seuraavat sata vuotta
Kai pitäis elää omaa elämää
Ajatella etten sua enää nää
Miten se tuntuukin niin pahalta
Vaikka käännyin pois sun ovelta
Kai voisin enemmän yrittää
Sut mun mielestä irti päästä
Mut se on välillä niin vaikeeta
En voi mun haaveita hallita
Ja taas mietin sua
Vaikka tiedän ettet mieti mua
Silti annan sen tapahtua
Et vähän ikävöin ja haahuilen mun haaveissa
Ja mä mietin sitäkin
Et jos oisin sanonut kaiken toisin
Olisitko sä siinä vieläkin
Vai rakennanko mun satuja
Vielä seuraavat sata vuotta
Mä mietin mietin mietin sua
Mietin mietin mietin sua
Mietin mietin mietin sua
Vielä seuraavat 100 vuotta
Mä mietin mietin mietin sua
Mietin mietin mietin sua
Mietin mietin mietin sua
Mietin mietin mietin sua