Letras
Kun valittamisesta näin tekee taidetta
Päänsä sovittaa vasten kylmää raidetta
Kun itku on elämäntapa ja myöskin tarkoitus
Kun ei toimi väkevinkään murheen karkoitus
Aamu aukee, vitutuskäyrä kattoon ampaisee
Itsesäälin viitta valittajaa suojelee
Päässä tuskan laineet ristiaaltoo lyö
Keskikesän helteeseenkin manataan kylmä yö
Niin kylmä yö
Täit syö ja maailma vihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Kun katkeruus on osa katkerampaa ihmislihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Kun katkeruus on osa katkerampaa ihmislihaa
Kun viimeinenkin toivon kipinä pois hävitetään
Kustaan sammuksiin ja päälle itketään
Kun ei mitään aikaan saa, eikä enää jaksa valittaa
Kun mies mätänee pystyyn, mut vierestä tuijottaa
Niin tuijottaa
Täit syö ja maailma vihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Kun katkeruus on osa katkerampaa ihmislihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Kun katkeruus on osa katkerampaa ihmislihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Kun katkeruus on osa katkerampaa ihmislihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Täit syö ja maailma vihaa
Kun katkeruus on osa katkerampaa ihmislihaa
Täit syö! Täit syö!
Ja maailma vihaa
Täit syö! Täit syö!
Ja maailma vihaa
Täit syö! Täit syö!
Ja maailma vihaa
Täit syö! Täit syö!
Ja maailma vihaa!