Mä oon ahdistumas jälleen, masentumas jälleen
Ei täs oo mitää järkee
Koittanu pitää pään kasassa ja tällee
Mut kun pimeys tulee se on vaikeempaa ku äsken
Se saa miettimään et mikä mulle tärkeet
Ja niin taas palaan musan ääreen
Mä huomaan yliajattelevani kaikkea
Välil tuntuu et saan sydärin tai en saa happea
Joo muil on vaikeempaa en aio muuttuu katkeraks
Koitan elää hetkessä et ajatukset katkeaa
Välil elämä painaa ja tunnen kipua kehossa
Luen Läsnäolon voimaa, huomaan et olo helpottaa
Kirjottamat en saa elämästä selkookaa
Mä teen näit biisei et pysyisin elossa, aah
Tän musan syvin olemus ollu ain terapiaa
Siks en välitä kuinka paljon mä striimaan
Haluun rauhottua hengittämäl enkä hiisaa
Suosittelen hakee apuu jos sun täytyy sniffaa
En koita preachaa, haluun vaa healaa, aah, aah
Oon aina suorittanu, pääni puhki pohtinut
On aika kuoria mut, säälin uhri vohkinut
Eli en haluu tuntee enää itsesääliä
Tää on terapiaa eikä mitää vitu räppiä