Letras
(Mulle tää on täysin normaalii.
Elämä on täysin spontaanii. Harmaaseen massaan kontrastii.)
Kävelen kadul vaarin vanhassa rotsis.
Joku spuge nostaa lippaa ollaan samassa botskis.
Ja, ku gollegat jo autoi räppirahalla osti,
poljin fillarilla muija frendi tarakal hommii.
On nii vaikee saada aikaseksi, anteeksi.
Tarvis kerätä kai itteni tai kamppeeni.
Ei mitään uutta mä oon nähny tätä tarpeeksi.
Hyvä ku kehtaa edes asioida apteekis, yea.
Maailma muuttunu jo paljo tähä pienee ikää,
mut omas elämässä hädin tuskin yhtään mikää.
En oikee ikin haluis tehä sitä mitä pitää.
Maistoin kiellettyä hedelmää ja haluun sitä lisää.
Mä välttelen mun naisteni faijoi,
ku mä tiiän, et ne kelaa tyttö käyttäsit aivoi.
En haluu nähä ees mun frendien vaimoi,
ku ne kelaa, et mä meinaan huonoi uutisii ainoastaan.
Mulle tää on täysin normaalii.
Elämä on täysin spontaanii.
Harmaaseen massaan kontrastii...
Ja ne kysyy mitä mä oon vetäny
Ne kysyy mitä mä oon vetäny
Mitä mä oon vetäny
Mähä oon vaan eläny
Jännitystä iltoihin, ku oisin hyvä dekkari.
Hani mä en oo mikää köyhän miehen David Beckhami.
Kävely ehk hidast,
mut ei ikin niinku Dressmannil.
Olin oma itteni, ne kysy miten kehtasin.
Jotku ihmettelee mitä toi säätää,
mut läheiset nii tottunu, ei käännä ees päätään.
Rähinällä sisää ja nyt kellaris räppää.
Pää kolmantena jalkana, rokkaa lenkkarii lätsän'.
Silti fiilis, et tää loppuu vie hyvin.
Välillä säteilenen tyyliin sillo, ku kävelen kylil.
Tai sit nii omis maalmois, et unohdun vihreisii bygii.
Vihaajat venaa vieressä, et milloin toi viimeinki tyrii.
Koita ny uskoo,
et ne on vaa mun silmät ja kyl mäki
pidän toisinaa myös hauskaa, ei siinä.
Se on sillein se ja sama minä sä mua pidät,
sillä ainoo joka mua saa kaltoin kohdella on minä.
Mulle tää on täysin normaalii.
Elämä on täysin spontaanii.