Текст песни
Tiiän suurinpiirtein mitä sulle kuuluu
Sun kotikaupungin, sen että pääsit kouluun
Ja myönnän mietin toisinaan miten sun äiti voi
Mut en tiedä keitä näät tai keitä et nää
Tai kaipaatko sä meitä edes enää
Mäki kirjoitan jo muista mutta silti soi
Mun päässä vanha laulu siitä mitä meillä oli
Ja ehkä meidän lapsista voi joskus tulla kavereita?
Vaikka vuosia mä toivoin et ne ois sisaruksia
Ja myönnän osa musta edelleen laskee sen varaan
Enkä aio myöntää sitä mun nykyisille ainakaan
Et vieki toivon, oot se kenen kaa meen kattoo joskus kevätjuhlaa
Ja meidän pienokaiset siellä eturivis päällä valkeaa
Laulais kauniisti siitä miten kaikki kukkii taas
Sit kesäloma alkaa ja me ajetaan eurooppaan
Ihan niinku niitä aikoi ei ois ollutkaan
Ku salaa mietiskelin muiden kaa että
Ehkä meidän lapsista voi joskus tulla kavereita?
Vaikka vuosia mä toivoin et ne ois sisaruksia
Ja myönnän osa musta edelleen laskee sen varaan
Enkä aio myöntää sitä mun nykyisille ainakaan
Et vieki toivon oot se kenen kaa meen kattoo joskus kevätjuhlaa
Mut pelkään että käykin niin
Nään joskus kun istut juhlasalin penkkiin
Käsikädessä joku muu
Joku kaunis, sen hiukset kesäsateen jälkeen tainneet kihartuu
Mut ehkä meidän lapsista voi silti tulla kavereita
Vaikka vuosia mä toivoin et ne ois sisaruksia
Ja myönnän osa musta edelleen laskee sen varaan
Enkä aio myöntää sitä mun nykyisille ainakaan
Et vieki toivon et oot se kenen kaa meen kattoo joskus kevätjuhlaa