Текст пісні
Kuuntelen hiljaisuutta, sen mustaa kohinaa
Joukosta sen mä avunhuudon kuulen
Kaukaa rajan takaa
Nuo sanat rikkinäiset jostain leijailee
Ja niiden melodiaan särkyneeseen
Palaan uudelleen
Ei ääntä pimeämpää olla voi
Se kuulijansa kadottaa
Tuo taajuus halki kallon resonoi
Ja mielen suistaa radaltaan
Lohdun riisuu kantajaltaan
Kuuntelen hiljaisuutta, se täällä humisee
Kuin metsä myrskysäällä huutaa
Kahlittuna paikoilleen
Vaiettuun virteen vastaa kaiku loputon
Kun kuoro kadotuksen laulaa
Säveleitä rappion
Ei ääntä pimeämpää olla voi
Se kuulijansa kadottaa
Tuo taajus halki mielen resonoi
Ja mielen suistaa radaltaan
Se kuulijansa kadottaa
Lohdun riisuu kantajaltaan