Текст пісні
Tuulikaapin lattialla lojuu lenkkareita
Ja leikkiauto muovinen
Isovanhemmilleen poika lähetettiin yöksi
On talo hiljainen
Olohuoneen nahkakalustolla nainen istuu
Juhlavaatteissaan
Ottaa korkokengät pois ja sormenpäällään pyyhkii
Kyyneleen poskeltaan
Makuuhuoneen pimennossa mies kiroillen kiskoo
Kravattia kaulastaan
Juhlissa hymyiltiin kyllä ja kun kotiin päästiin
Alettiin huutamaan
Ja nyt sanat sinkoilevat kuin kivet ikkunaan
Ulkopuolella muu maailma on käynyt nukkumaan
Tänä yönä lumi muuttaa mustan valkoiseksi
Maiseman puhdistaa
Tänä yönä pilviverho väistyy hetkiseksi
Ja taivaan kirkastaa
Aina vaan uudestaan
He kyyneleet kuivaavat toisiltaan
Heidät on tarkoitettu toisillensa
Heidät on tarkoitettu toisillensa
Nainen murtumassa on, hän ei kestä enää
Tiliä tehty koko yö
Nousee sohvalta ja miestään avokämmenellä
Kaikin voimin lyö
Mies ei puolustaudu lainkaan, ottaa iskun vastaan
Hieman horjahtaa
Hän tietää ansainneensa lyönnin tuhatkertaisesti
Hiljalleen huone täyttyy valosta ja aamu koittaa
He selvisivät huomiseen
Nainen tarttuu miehen ojentamaan käteen niin kuin
Pelastusrenkaaseen
Taistelun tauottua sotatantereella jälkeenpäin
Kaksi haavoitettua soturia makaa sylikkäin
Tänä yönä lumi muuttaa mustan valkoiseksi
Maiseman puhdistaa
Tänä yönä pilviverho väistyy hetkiseksi
Ja taivaan kirkastaa
Aina vaan uudestaan
He kyyneleet kuivaavat toisiltaan
Heidät on tarkoitettu toisillensa
Heidät on tarkoitettu toisillensa
Tänä yönä lumi muuttaa mustan valkoiseksi
Maiseman puhdistaa
Tänä yönä pilviverho väistyy hetkiseksi
Ja taivaan kirkastaa
Aina vaan uudestaan
He kyyneleet kuivaavat toisiltaan
Heidät on tarkoitettu toisillensa