Текст пісні
Mies, joka kolhuista koottu on
Ehkä jo lieneekin murtumaton
Pienestä ainakaan kaadu mä en
Laulelen vain shalalalaa
Kaulukset ylhäällä
Ja yhä ylpeenä
Taas kaamokseen meen sisäiseen
Tää ilkee ikävä
On aina vierellä
Silti pimeyteen joskus reiän teen
Se riittää mulle ja henkee saan
Mies, joka varjoissa vaiti on
Salista surun sai aition
Toivo on raskainta, unohdan sen
Laulelen vain shalalalaa
Valosi kiusaa ja häikii mua
Mun pimee kohta kai kutsuu sua
Rinnassa tunnen vaik kuumotuksen
Laulelen vain shalalalaa
Kaulukset ylhäällä ja yhä ylpeenä
Silti pimeyteen joskus reiän teen
Se riittää mulle ja henkee saan
Pelannut väärillä korteilla
Hämärän häntä mun harteilla
Selässä kauneimman kärsimyksen
Laulelen vain shalalalaa
Mulle ei paikkaa oo taivaassa
Viimeinen kehto on vain maassa
Nähnyt jo oon, mitä pelkäsin
Helvetin, hei shalalalaa